Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Betacam SP on jatkojalostettu videonauhurijärjestelmä Betacamista. Parannukset tässä järjestelmässä edeltäjäänsä verrattuna ovat lähinnä kuvanlaadullisia. Tähän viitataan järjestelmän nimen päätekirjaimilla SP, jotka ovat lyhennetty englanninkielisistä sanoista "superior performance".
Sonyn vuonna 1982 kehittämän Betacam-järjestelmän heikon menestyksen vuoksi yhtiö päätti kehittää järjestelmäperhettä edelleen parempaan suuntaan. Tulokset nähtiin vuonna 1986, jolloin markkinoille ilmestyivät Betacam SP-malliperheen pöytänauhurit ja nauhuriperät kannettavia videokameroita varten. Ulkokuvauskameroista Sony kehitti kaksiosaisia laitteita, joissa kameraosa ja nauhuriosa olivat erillisiä, toisiinsa yhteen liitettäviä laiteosia. Näin niistä saatiin muodostettua kokonainen kameranauhuriyhdistelmä. Ratkaisu oli huoltoteknisesti hyvin käytännöllinen. Mikäli nauhuriperä vioittui tai vaati määräaikaishuoltoa kamerapään ollessa toimiva, voitiin tilalle vaihtaa toimiva nauhuriosa ja uutistuotannon jokapäiväinen ulkokuvaustuotanto ei keskeytynyt huoltokatkosten takia. Ratkaisu toimi yhtä lailla myös päinvastoin kamerapäiden vioittuessa. Sonyn valmistamat kannettavat kamerapäät olivat kehittyneet jo niin laadukkaiksi, että niitä kelpuutettiin jopa studiokuvauksia varten rinnakkain isokokoisten studiokameroiden kanssa.
Betacam SP:ssä käytettiin 12,7 mm (0,5 tuumaa) metallinauhaa, kun aikaisemmassa Betacam-järjestelmässä käytettiin rautaoksidinauhaa enimmäkseen kameroiden nauhuriperissä ulkokuvauksissa ja kasettiautomaateissa. Jo Betamaxin ajoilta olevan, rakenteeltaan täsmälleen samanlaisen, videokasetin rinnalle suunniteltiin isompi L-mallin (Large) kasetti, johon mahtui huomattavasti enemmän nauhaa ja kasetin kestoaika saatiin pidennettyä NTSC-järjestelmässä 90 minuuttiin ja PAL-järjestelmässä 108 minuuttiin. Pienemmässä S-mallin (Small) kasetissa oli tallennusaikaa enimmillään NTSC-järjestelmässä 30 minuuttia ja PAL-järjestelmässä 36 minuuttia. Suurempi kasettikoko tarkoitettiin pöytänauhureita varten, jolle voitiin tallentaa ohjelmien masterkopio lähetyskäyttöön. Myös pienemmät S-mallin kasetit voitiin syöttää pöytänauhurin kasettipesään ilman erillistä kasettisovitinta.
SP-variantin nauhanopeus (10,15 cm/s) ja nauhaleveys (12,7 mm eli puoli tuumaa) ovat samoja kuin Betacamissa. Betacam SP-nauhureilla voidaan toistaa myös Betacam-nauhurilla tallennettuja kasetteja, mutta ei päinvastoin, ellei nauhuriin ole tehty muutosta, joka mahdollistaa nauhojen toiston. SP-nauhurit käyttävät myös parannettuja, metallihöyrytettyjä nauhalaatuja, joiden taajuusvaste perinteisiin rautaoksidinauhoihin verrattuna on suurempi. Betacam SP-nauhureissa kuvanlaatua parannettiin nostamalla FM-kantoaallon taajuutta ja deviaatiota, jolloin videosignaali voitiin tallentaa huomattavasti parempilaatuisena ja terävämpänä kuvana. Kuvanlaatu oli yleisen käsityksen mukaan riittävä TV-lähetyskäyttöön.
SP-nauhureiden malliperheeseen tuotiin paljon lisää teknisiä ominaisuuksia, jotka tekivät TV-ohjelmien editoinnista monipuolisempia. Häiriötön muuttuvanopeuksinen nauhatoisto kaksinkertaisesta eteenpäintoistosta yksinkertaiseen taaksepäintoistoon mahdollistettiin dynaamisella raidanseurannalla. Ominaisuutta käytettiin paljon urheilulähetyksissä. Nauhan sisällön kuvallinen selaaminen oli nopeaa, sillä nauhaa voitiin kelata NTSC-järjestelmässä 30-kertaisella ja PAL-järjestelmässä 24-kertaisella nopeudella mustavalkoinen kuva näkyvissä. Nopeatoiminen nauhamekanismi reagoi lähes viiveettä käyttäjän näppäinkomentoihin ja hakukiekon kääntelyyn.
Betacam SP-formaatti on Sonyn toistaiseksi menestynein videonauhurijärjestelmä. Erilaisia pöytänauhurimalleja on valmistettu useita peruskatselunauhureista monimutkaisiin digitointinauhureihin. Järjestelmästä tuli ammattikäytössä niin suosittu kasettiformaatti, että se lopulta syrjäytti kokonaan TV-tuotannossa aiemmin käytetyt 1″ C-formaatti-nauhurit. Sony on tähän mennessä valmistanut SP-variantin nauhureita useita satoja tuhansia kappaleita omalla nimellään sekä lisenssillä Ampex-, BTS- ja Thomson-merkeillä varustettuina. Nykyään järjestelmän käyttö TV-tuotannossa on hyvin vähäistä digitaalisten videonauhureiden yleistyttyä, mutta nauhureita on jonkin verran vielä säästetty TV-asemien kalustossa valtavan ohjelma-arkiston vuoksi. Ulkomailta saapuu yhä edelleen analogista Betacam-videokasettimateriaalia esitettäväksi TV-lähetyksiin.